Henrin Auteron blogi

HUOM: Kukin blogistimme vastaa itse omista teksteistään ja muista lausunnoistaan! Ota yhteyttä: viranomaismafia (at) gmail.com

torstai 29. lokakuuta 2015

Vantaan toiminta

Tervehdys!

Kirjoitin äsken blogitekstin.

Tässä sen otsikko ja linkki:
Lumetyöllistämistä

Tein myös äsken kantelun tästä Vantaan kaupungin toiminnasta. Laitan sen tämän blogin puolelle. Kantelu on alla. Osoitin sen oikeusasiamiehelle.

--------------------
Asia: Kuntouttava työtoiminta Vantaalla

Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan Vantaan toiminnan kuntouttava työtoimintaa koskevassa asiassa. Perustan kanteluni seuraaviin seikkoihin.

Vantaan sanomat kirjoittaa 28.10.2015 seuraavaa:

" Vantaan kaupunki ei riko lakia pyörittäessään kuntouttavaa työtoimintaa Koivukylässä sijaitsevassa suurpesulassaan. Työllisyyspalveluiden johtaja Heidi Nygren vastaa sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun.
– Asiaa koskeva laki määrittää aika tarkasti, mitä kuntouttava työtoiminta on. Yksityisessä yrityksessä ei saa tehdä kuntouttavaa työtoimintaa, mutta julkisella sektorilla sitä voidaan toteuttaa siellä, missä paikkoja on tarjolla, Nygren toteaa. "

Laki toki määrittelee sen tarkasti. Pesula ei ole yritys. Se kuuluu kaupungin omaan organisaatioon (eli Vantaan työllistämisyksikön valmennustalo Reeliin).

Laki ei kuitenkaan kiellä ainoastaan kuntoutettavien käyttöä yrityksissä. Se määrittelee paljon muutakin.

STM:n ohjekirje
 31.12.2014 kuntouttavasta työtoiminnasta ilmaisee mm. seuraavaa:

- Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista. 
- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita.
- Kuntouttava työtoiminta tulee järjestää asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa palvelun räätälöintiä asiakkaan työ- ja toimintakykyä tukevaksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan yhdistää asiakkaan tarvitsemat muut sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut. Esimerkiksi päihde- tai mielenterveyspalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan yhdistäminen voi olla asiakkaan kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaista.
Kyseessä on sosiaalipalvelu, jonka tarve tulee arvioida yksilöllisesti. Kunkin asiakkaan kohdalla erikseen. Ei massoina tai tarkoituksena tasapainottaa kunnan taloutta. Työtoiminnalla ei saa myöskään korvata virka - tai työsuhteessa tehtävää työtä.

Johtaja Nygren toteaa härkistä säästämisestä seuraavaa: "Säästö syntyy siitä, että saamme työttömän lopulta työllistymään. Pyrimme myös pitämään työmarkkinatuen kuntaosuudet kurissa, etenkin kun valtio lisäsi kuntien vastuita kuluvan vuoden alussa."

Siinähän se totuus putkahtikin. Kyse ei kuitenkaan ole työllistämisestä. Kuntouttava työtoiminta ja muut työharjoittelut eivät muodosta oikeaa työsuhdetta. Niistä ei siis saa palkkaa tai muita työsuhteen etuja kuten eläkekertymää.

Kyse on säästämisestä. Kaupunki vähentää pesulakulujansa. Kaupungin ei siis tarvitse maksaa päiväkodin pyykin pesijöille palkkaa tai tilata palvelua yksityiseltä sektorilta. Tämä on tietenkin halvempaa. Kätevää. Tämä on nimenomaan talouden tasapainottamista.

Kuntalehti kertoo
 viime vuonna (16.12.2014) mm. seuraavaa: "Tähän asti kunnat ovat joutuneet maksamaan puolet työmarkkinatuesta sen jälkeen kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea yli 500 päivää. Ensi vuonna kunnan vastuu alkaa jo 300 päivän jälkeen. Lisäksi kunnan osuus nousee 70 prosenttiin siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea tuhat päivää. Kuntien maksuosuutta on perusteltu sillä, että näin kuntia aktivoidaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä asukkaitaan."

Kyse on siis laittomasta säästämisestä. Työt, joista ei muodostu oikeaa työsuhdetta (kuten kuntouttava työtoiminta) kuuluvat myös tähän ryhmään millä kunta (muka) ”työllistää” ja välttää maksuosuutensa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti