Nurmijärvi ja hallintopakko

Viittaamme aikaisempaan kirjoitukseemme, joka koskee Nurmijärven toimeentulotukiasioita.

Lue kirjoitus klikkaamalla tästä.

Linkitän tähän asiaan liittyen Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräyksen, jonka voit lukea klikkaamalla tästä.

Kyseessä on siis aluehallintoviraston asettama hallintopakko eli määräys, jolla Nurmijärvi velvoitetaan laittamaan toimeentulotuen määräajat kuntoon.

Toimeentulotuki ja apulaisoikeuskansleri

Viime aikoina on puhuttu paljon sosiaalihuollon määräajoista. Esimerkiksi toimeentulotukiasioista on tullut paljon noottia. Näistä on vaikkapa Valviran seurantaohjelma tehty. Siitä löytyy vakavia laiminlyöntejä. Lue lisää klikkaamalla tästä.

Alla on oikeuskanslerin sivuilta suhteellisen tuore oikeustapaus. Näitä löytyy pilvin pimein lisää oikeuskanslerilta ja muilta valvontaviranomaisilta. Nämä ovat tärkeitä asioita ja näihin tulemme varmasti jatkossakin puuttumaan.

Toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästyminen

Diaarinumero:	OKV/967/1/2014
Antopäivä:	20.8.2014
Ratkaisija:	Apulaisoikeuskansleri

Kantelija oli hakenut toimeentulotukea kaupungin sosiaalitoimeen 22.4.2014 jättämällään hakemuksella. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä oli tehty 12.5.2014. Päätöstä ei ollut näin tehty viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja toimeentulotukiasian käsittelyssä oli siten laiminlyöty noudattaa toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyjä käsittelyaikoja. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin perusturvalautakunnan huomiota toimeentulotukihakemusten viivytyksettömään käsittelyyn ja toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyihin käsittelyaikoihin.

Muuta mielenkiintoista:

Määräajat ja toimeentulotuki sekä Nurmijärvi

Suonenjoen tapauksesta

Stadin drinksumies

 

Tämä blogikirjoitus käsittelee Helsingin kaupungin entisen sosiaalijohtajan Paavo Voutilaisen metkuja. Aloitetaanpa vaikka siitä mitä tapahtui Helsingissä äitienpäivänä vuonna 2012. Silloin surmattiin pikkutyttö, 8-vuotias Vilja-Eerika.

Mutta miten Voutilainen tähän liittyy? Hyvä kysymys. Mietitäänpäs tässä kirjoituksessa hänen tekemisiään ja sanomisiaan. Hän on kylvänyt sosiaalitoimeen liiallista tulosvastuuasennetta. Hänen johdollaan palveluja on yksityistetty. Hänen johdollaan on myös huostaanottobisnestä tuettu. Siis tuettu huostabisnesfirmoja. Samoja firmoja, jotka tuottavat yksityisiä sosiaali – ja terveydenhuollon palveluja.

Kuvassa Paavo Voutilainen



Kuvassa Marco Polo - ravintola Helsingissä

Resurssipula. Sillä on perusteltu Eerikan surmaa. Olisiko asianlaita niin, että resursseja ei kohdisteta oikein? Eerikan tapaus oli vakava ja suuriongelmainen tapaus. Onhan sekin eräänlaista resurssipulaa jos ei hirveästi ole muita työvälineitä puuttua pieniongelmaisten perheiden ongelmiin kuin huostaanotot. Aivan. Se vapauttaisi resursseja näihin Eerikan tapaisiin juttuihin jos ratkaisu esimerkiksi ”kurittoman ja maata polkevan EVVK-teinin tai lapsen” ongelmiin ei heti olisi huostaanotto. Viittaan aikaisempiin kirjoituksiini, joissa olen näistä jutuista kirjoittanut. Sieltä työkalupakista puuttuvat esimerkiksi ne 1980-luvun kodinhoitajat. Tilastoistakin selviää, että tuon ajan jälkeen huostaanotot ovat lisääntyneet paljon. Tämä Eerikan tapaus on siis yksityistämisen autuuttaa ja ihanuutta pahimmillaan.

Mutta siis. Palataanpa Voutilaiseen. Muun muassa kokoomuslaiset ovat kehuneet hänen ”tulosvastuullisuuttaan ja muutosjohtajuuttaan”. Kokoomuksella on siis näppinsä pelissä Eerikan surmassa. Katso myös linkkaamani kuva sosiaaliministeri Laura Rädyn (kok) puheista tässä blogikirjoituksessani.

Onko tulosvastuullista esimerkiksi se, että samaan aikaan kuin sosiaalijohtaja Voutilaisen johtama virasto panikoi taloudellisten vaikeuksien kanssa niin hän hankkii itselleen hienouksia. Miltä kuulostaa vaikkapa 71 900 euron työhuoneen sisustuslasku? Sitten löytyy vielä esimerkiksi baaritarjoiluja ja lounaita muille virkamiehille ja yhteistyötahoille. Nämä yhteistyötahot ovat muun muassa sosiaali – ja terveysalan yritysten edustajia.

Huonekalut ovat siis ranskalaisen Le Corbusierin nahkakalusteet ja muut designhuonekalut. Eikö normaalit toimistohuonekalut olisi riittäneet?

Lounaita. Drinksuja. Baarilaskuja.

Voutilainen on siis drinksumies, bilehile, rötösherra, viranomaisrikollinen, epäpätevä virkamies, kulinaristi, baareissa humputtelija ja ravintola Marco Polon vakioasiakas. Siinäpä oikein elämällä elostelija kuolleen pikkutytön kustannuksella.

Rolex vielä ranteeseen niin avot (ellei ole jo)…

Ja ehei. Ihan turha mulle ruikuttaa, että mutkun mutkun ne ovat sosiaalijohtajan omaa edustusbudjettia. On se kumma kun ei voi sen verran aloitteellinen ja epäitsekäs olla, että omista edustusmenoista karsitaan. Pullakahvit riittänee. Ei sitä minullakaan sen kummempia tarjoiluja ole ollut kun olen ollut joskus lastenkodissa ja rampannut sossujen neuvotteluissa.

Voima-lehti kirjoittaa 5 / 2009 (eli kolme vuotta ennen Eerikan surmaa) seuraavaa:
- Mitä voi ostaa 15 vuoden toimeentulotuilla? Esimerkiksi ranskalaisen nahkakalustuksen sosiaalijohtajan työhuoneeseen. Ja miten se tehdään? Voima kertoo, miten sosiaalilautakuntaa kusetetaan.
- Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) oli haukkunut sosiaalivirastoa ”vuotavaksi laivaksi”. Virasto ylitti jatkuvasti budjettinsa, ja ruoriin haluttiin johtaja, joka kunnioitti budjettikuria. Uuden sosiaalijohtajan toivottiin etsivän ratkaisuja tehostamalla ja kilpailuttamalla.
- Voutilainen alkoi hoitaa virkaansa huhtikuussa 2006 riitaisissa tunnelmissa, sillä hänen pätevyydestään tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Valitus pyöri oikeuden rattaissa pari vuotta. Helsingin hallinto-oikeus totesi keväällä 2007, että Voutilainen on epäpätevä. Helsinki valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että Voutilainen ei ole epäpätevä. Se siis kumosi Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisun.

Keväällä 2014 Voutilainen loikkasi töihin yritykseen, jolta Helsingin kaupunki tilasi miljoonien palveluja kilpailuttamatta. Hän siis loikkasi yritykseen jonka kanssa oli aiemmin hieronut kauppoja. Kätevää. Oikea kaupparatsu. Viranomaisrikollinen.

Missä on virkamiehen esteellisyys? Nuo Voutilaisen ja liikekumppaneiden touhuthan ovat virkavelvollisuuden rikkomista ja virkamiehen lahjontaa. Lue lisää virkamiehen esteellisyysperusteista täältä.

Seura-lehdessä todetaan 21.5.2014 esimerkiksi seuraavaa:
- Kalustekauppaa sekä noin 130 000 euron – niin ikään ilman kilpailua – Diakonissalaitokselta tehtyä konsulttiselvitystä käsiteltiin sittemmin käräjillä, mutta vuonna 2011 syytteet hylättiin.

Lue kyseinen artikkeli klikkaamalla tästä. Lue Helsingin käräjäoikeuden tuomio klikkaamalla tästä.

Myös yksityishenkilö kanteli asiasta oikeusasiamiehelle. Kantelua ei voitu tutkia, koska asiassa oli rikosprosessi kesken. Ottamatta kantaa käräjäoikeuden ratkaisuun niin varmaan olisi johtanutkin toimenpiteisiin kantelumenettelyssä. Hallinnollinen vastuu on näet paljon pienempi kuin rikosoikeudellinen vastuu. Lue lisää klikkaamalla tästä.

Kilpailuttamatta jättäminen oli siis joka tapauksessa lainvastaista.

Pääsi siis vastuusta. Ketku Voutilainen.

Mistä on Voutilaisen suosio tehty? Ettei vain pikkutytön hengestä?

Mutta onneksi on tulossa ensi vuonna virkarikoskäräjät Eerikan tapauksesta, niin saadaan korruptiota julkisuuteen.

Muut lähteet:

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2009/numero-5/miljardin-euron-mies

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2009/numero-6/en-ollut-paikalla

http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisut_2012/okv_193_1_2012.pdf

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tuke/lastensuojeluntilastoa

http://findikaattori.fi/fi/68

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194897212153/artikkeli/martat+lapsiperheita+pitaa+alkaa+neuvoa+kodinhoidossa.html

http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Helsinki+rikkoo+lastensuojelun+lakis%C3%A4%C3%A4teisi%C3%A4+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4aikoja/a1349406187357

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/154805-lastensuojelulain-maaraajat-eivat-toteudu-helsingissa?quicktabs_4=2

http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_sosiaalijohtajan_kuuluisat_kalusteet/5327796

http://www.hs.fi/tulosta/1135235372112

http://www.hs.fi/tulosta/1135226796549

Turun tapaus selvityspyynnölle

Kirjoitin perjantaina 1.8.2014 siitä kuinka virkamiehet laiminlöivät hyvän hallinnon takeet Turussa. Lue kirjoitukseni klikkaamalla tästä. Tein asiasta kantelun oikeusasiamiehelle tuolloin, jonka laitoin em. kirjoitukseeni.

Nyt asia on lähetetty (to 7.8.2014) selvityspyynnölle Turun kaupungille. Lue selvityspyyntö klikkaamalla tästä.

Älä ole huoletta. Me emme auta.

Vakuutusyhtiö Ifin mainoslause kuuluu ”Ole huoletta. Me autamme”. Totuudenmukaisempi lause on kuitenkin pikemminkin otsikon mukainen ”Älä ole huoletta. Me emme auta”.
Ja noista kuvista sen verran, että ne eivät
yksilöidy suoraan mihinkään tiettyyn vakuutusyhtiöön vaan ovat yleisiä vakuutuslääkärijärjestelmää ja terveydenhoitoa arvioivia satiirisia kuvia. Jos... - logo on siis vain yleinen teesi edellä mainitulle.

Käsittelen tässä kirjoituksessani vakuutusyhtiöiden mielivaltaa liittyen lakisääteisiin vakuutuksiin. Näitä ovat mm. työeläkevakuutus ja työtapaturmavakuutus.

Vakuutusyhtiö on viranomaisen asemassa kun se tekee päätöksen tällaisista asioista eli se käyttää julkista valtaa. Kyseessä on siis julkinen hallintotehtävä. Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Sopii kysyä, että onko merkittävää julkista vallan käyttöä vaikkapa se kun vakuutusyhtiö tekee päätöksen siitä onko jollain työntekijällä oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen (joka on siis lakisääteinen oikeus). Niinpä. Eli kyseinen laki näyttäisi olevan siis perustuslain vastainen. Mutta kuinka se on mahdollista? Sitä sopii miettiä. Eikö siis olisi objektiivisempaa jos jokin valtion virasto tekisi päätöksen vakuutusyhtiön puolesta? On se ihme, että 200 tyyppiä ei saa tällaista lakia säädettyä.

Niinpä. Eli vakuutusyhtiö on siis yhtä kuin viranomaisrikollinen, jolla on tuomarin vastuu. Vakuutusyhtiö on myös bisnesmies, jonka tehtävä on tuottaa voittoa. Eli eipä siitä yleensä mitään hyvää seuraa kun bisnesmies toimii tuomarina. Vai seuraako? Voiko aikuiset ihmiset oikeasti olla niin naiiveja, että uskovat kaiken paskan ja pitävät viranomaisia ylijumalina joiden kantoja ei voida ollenkaan kyseenalaistaa?

Monet suomalaiset ovat liian auktoriteettiuskovaisia. Liiallinen auktoriteettiusko ei ole hyvästä. Auktoriteettivastaiset mielipiteet voivat olla myös hyvin perusteltuja ja siitähän eivät kaikki tykkää. Auktoriteettivastaisuus voi olla siis muutakin kuin ”paskan haistatus ja EVVK”. Ehkä EVVK siinä suhteessa kuitenkin, että viranomaisrikollisia ei tee mieli kumarrella.

Vakuutusyhtiöiden mielivalta on noussut esiin useassa eri yhteydessä. Keväällä tuli tasan kymmenen vuotta kuluneeksi Konginkankaan bussiturmasta. Kyseisessä tapauksessa bussiturman uhri, silloin 24-vuotias nainen, nykyään 34-vuotias nainen, Henna nimeltään, joutui tappelemaan eläkkeestä vakuutusyhtiön kanssa 8,5 vuotta. Hän sai siis eläkepäätöksen puolitoista vuotta sitten keväästä lukien. Hennan tapaukseen voit tutustua klikkaamalla tästä.

Ilmeisesti eliitin mielestä sallittu ja korrekti tapa muistaa Konginkankaan uhreja on viedä pelkästään kynttilöitä tapahtumapaikalle. Se tuntuu olevan ”jotain aivan kamalaa ja vaarallista kapinaa sekä kaikesta valittamista” syyllistää vakuutusyhtiötä bussiturman uhrin kohtelusta. Vakuutusyhtiötä, joka tarkoitushakuisesti kiusaa ja piinaa pientä ihmistä ja nuorta naista vuosikausia. Julkista valtaa käyttävää vakuutusyhtiötä, joka tuomarin vastuulla kiusaa ihmisiä vain tehdäkseen bisnestä. Vakuutusyhtiötä, joka sosialisoi omat kulunsa veronmaksajille. Vakuutusyhtiötä, jolla on viranomaisen vastuu. Siis viranomaisrikollista.

Rekkakuskinkin syyllistäminen tuntuu olevan ihan korrektia. Rekkakuskin reaktionopeus tapahtumahetkellä oli korkeintaan muutama sekunti. Vakuutusyhtiön 8,5 vuotta. 8,5 vuotta meni siihen, että vakuutusyhtiö reagoi uhrin hätään, jolla on bussiturman vuoksi jo muutenkin vaikeaa elämässä. Eliitin logiikka siis ontuu.

Kuinka tämä on mahdollista? Oikeusvaltiossa? Hyvinvointivaltiossa? 2000-luvulla?

Toinen esimerkki on työtapaturman uhriksi joutunut aivo – ja niskavammainen Hans. Pian koditon Hans. Kelan mukaan hän on työkyvytön, mutta vakuutusyhtiön mukaan työkykyinen. Suomen oikeuslaitos ei ole muuttanut vakuutusyhtiön päätöstä. Kelankin kanssa hän on joutunut tappelemaan. Kela ei korvannut kuntoutusta, koska katsoi vakuutusyhtiön olevan velvollinen korvauksiin. Kela suostui lopulta maksamaan kansaneläkkeen. Kela ja vakuutusyhtiö siis ikään kuin nahistelivat Hansin kanssa siitä, kumman heiniä eläkkeen maksaminen on. Vakuutusyhtiö ei enää edes maksa lääkkeitä hänelle. Hansin tila pahenee koko ajan. Hansin sairauden etenemisen voisi pysäyttää mikäli Suomen oikeuslaitos ja vakuutusyhtiö rupeaisivat noudattamaan lakia. Kun hän saisi turvatun toimeentulon, niin hän voisi aloittaa oikeanlaisen kuntoutuksen. Hansin tapaukseen voit tutustua klikkaamalla tästä.

Ihmiset, jotka uskaltavat kritisoida tällaista mielivaltaa leimataan monesti hörhöiksi. Mielestäni pitäisi kuitenkin unohtaa henkilön status ja keskittyä itse asiaan eikä henkilöön. Täytyy kuitenkin huomauttaa, että aah ne niin fiksut asiantuntijatkin ovat keskenään erimielisiä vakuutuslääkärijärjestelmän ja ylipäänsä Suomen oikeuslaitoksen ammattitaidosta ja hallinnon avoimuudesta.

Vakuutuslääkärijärjestelmää ovat siis arvostelleet myös esimerkiksi erikoislääkärit ja juristit. Näitä tapauksia löytyy vaikkapa googlaamalla. Myös korkein oikeus (KKO) on usein joutunut kumoamaan vakuutusoikeuden ratkaisuja. KKO:n presidentti on myös moittinut vakuutusoikeutta sen tekemistä ratkaisuista. Viranomaisetkin ovat siis keskenään erimielisiä siitä onko Suomessa viranomaismielivaltaa vai ei. Se, että viittaan blogissani asiantuntijoiden kannanottoihin ei suinkaan tarkoita sitä, että olisin itse asiantuntijamyönteinen. Haluan vain nostaa esiin sellaisten asiantuntijoiden kannanottoja, jotka ovat ikään kuin toisinajattelijoita eli eivät usko täysillä ja sata lasissa viranomaisten ammattitaitoon ja rehellisyyteen.

Myöskään suurin osa asianajajista ja muista lakimiehistä ei aina luota Suomen oikeuslaitokseen. Heistä peräti 88 % on sitä mieltä, että tuomarien ammattitaito ei aina riitä kyseessä olevan jutun ratkaisemiseen.

Kolmas esimerkki on Älä sairastu Suomessa vakavasti – blogin esiin nostama terveydenhoitoon liittyvä tapaus, jossa aivokasvaimen hidas hoito tuhosi nuoren tytön näön. Tutustuu tapaukseen klikkaamalla tästä (yle-uutinen) ja tästä (blogikirjoitus). Sopii kysyä, että eivätkö ”auktoriteettiuskovaiset kunnon kansalaiset” yhtään sääli tätä tyttöä?

Neljäs esimerkki on opiskelija, joka joutui keskeyttämään opintonsa saatuaan Kelalta 1149 euron laskun. Hän sai laskun työnantajan tekemän virheen vuoksi. Työnantaja maksoi palkan päivän myöhässä mikä siis aiheutti Kelan kanssa byrokratiaa. Tapaus eteni vakuutusoikeuteen saakka, joka hylkäsi opiskelijan valituksen. Lainoppinut (oikeustieteilijä) on opiskelijan puolella kyseisessä riidassa. Hänen mielestään vakuutusoikeuden ratkaisua ei voi kyseisillä argumenteilla hyväksyä. Tutustu tapaukseen klikkaamalla tästä.

Don't worry. Be happy. Ei huolen häivää. Ja paskan vitut.

Muut lähteet:

http://yle.fi/uutiset/oikeusprofessori_arvostelee_vakuutusoikeuden_paatosten_perusteluja/6247279

http://yle.fi/uutiset/palkanmaksu_myohastyi_-_kelasta_tonnin_yllatyslasku_opiskelijalle/6693783

http://www.hs.fi/kotimaa/Ylil%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri+erosi+korkeimman+oikeuden+arvostelun+takia/a1305590395140

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288490051557.html

http://yle.fi/uutiset/ylen_lakimieskysely_yllatti__luotatko_sina_suomalaiseen_oikeusjarjestelmaan/7242533

http://yle.fi/uutiset/lakimiehet_ylen_kyselyssa_tuomareiden_puutteellinen_ammattitaito_tuonut_tuomioita_jopa_syyttomille__juristit_silti_tyytyvaisia_valtaosaan_tuomioista/7234166

http://www.nettilaki.com/a/julkinen-hallintoteht%C3%A4v%C3%A4-annetaan-yksityiselle-vain-poikkeuksellisesti

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:julkinen_hallintoteht%C3%A4v%C3%A4

Virkamiehen työmoraali

Mietin tässä ajankulukseni, että mikä on virkamiehen työmoraali.

Huomasin seuraavan tilapäivityksen facebookissa Kuka kuuntelee köyhää - ryhmässä:

Alla on siis kuva tilapäivityksestä. Lähde: Tilapäivitykseen ja siihen liittyvään keskusteluun pääse klikkaamalla tästä.

Mutta siis. Virkamiehen työmoraali. Mitä se on? Jos kerta on sossuksi hakeutunut niin luulisi olevan työintoa ja tunnollisuutta sen verran, että selvittää edes yksinkertaiset lakiasiat. Kun sen taitaa KVG eli "kato v***u Googlesta / netistä" - tyyppi niin luulisi, että sen taitaa myös sosiaalityöntekijä, virkamies, virkavastuulla.

Voisi myös kysyä, että kuinka asiakkaita palvellaan? Missä on hyvä asiakaspalvelu?

Virkamiehillä on myös yleinen neuvontavelvollisuus. Vastata ei voi pelkästään "en tiedä". Jos ei tiedä niin sitten asiakkaalle sanotaan myös, että "mutta otan asiasta selvää". Virkamiehen neuvontavelvollisuus kuuluu nimittäin hyvään hallintoon.

Niin tosiaan. Luulisi, että sossulla tosiaan ne toimintaohjeet siinä työpisteen ääressä olisi. Mikseivät siis nokkelina ihmisinä itse laatisi niitä toimintaohjeita? Sossuthan rakastavat arjen struktuureja ja elämän koordinaatteja.

Sosiaaliviranomaiset tekevät jatkuvasti työssään lainopillisia virheitä. Näihin useisiin tapauksiin voi tutustua lukemalla vaikkapa oikeusasiamiehen, oikeuskanslerin ja aluehallintovirastojen kanteluratkaisuja.

Mainittakoon näistä useista tapauksista vaikkapa seuraavat (klikkaa linkkiä):

Suonenjoen tapaus

Nurmijärven tapaus

Virkamiehen vastuu - analyysi

Erään tutkimuksen mukaan suomalaiset sosiaalityöntekijät ovat pohjoismaiden tylyimpiä. Turun Sanomien artikkelin aiheesta voit lukea klikkaamalla tästä. Sosiaalialalle on ajautunut liiallinen business - ja tehokkuuskulttuuri. Suomalaiset sosiaalityöntekijät siis syyllistävät köyhiä useammin kuin muiden pohjoismaiden sosiaalityöntekijät. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että suomalaiset sosiaalityöntekijät ovat monesti epäpäteviä ja heikosti koulutettuja. Muissa pohjoismaissa he ovat koulutetuimpia ja pätevämpiä sekä ajattelevat köyhyyden johtuvan pikemminkin yhteiskunnan rakenteista asiakkaan laiskuuden sijaan. Ei ihme, että huostabisneskin kukoistaa ja voi hyvin!

Ei sillä, että arvostaisin koulutusta itsessään, mutta kaipa se olisi hyvä parannuskeino sossujen ammattitaidottomuuteen. "Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva" - argumentti sopiikin paremmin mutu-tietäjän suuhun kuin sellaisen, joka on ottanut asioista selvää.

Jos tällaista toimintakulttuuria ei sosiaalialalla olisi niin ehkäpä Vilja-Eerikakin olisi elossa. Vilja-Eerika - reportaasiin pääset tutustumaan virkamiehen vastuu - analyysin linkkien kautta.

Lyrikaalinen loppukaneetti:

Mikä on virkamiehen vastuu? Oikeusvaltion virkamiehen. Hyvinvointivaltion virkamiehen.

Vastuuta kantavan virkamiehen. Painaako vastuu?

Onko salkku liian painava? Ehkäpä siellä on liikaa verkostokarttoja vanhan ajan viisauksien (esim. kodinhoitajien) sijaan...

Oi suuri virkamies. Teidän auktoriteettinne. Teidän majesteettinne.

Kumarran teitä.

Hyvä hallinto ja Turun virkamiesketkut

Tällä kertaa virkamiehet möhlivät Turussa. He ovat nimittäin sählänneet tiedottamisen ja unohtaneet hyvän hallinnon takeet.

Puhumattakaan siitä asiasta, että osa huostaanotoista olisi ehkäistävissä riittävillä lapsiperheiden palveluilla. Tämän olen kirjoituksissani useaan otteeseen todennut.

Turun virkamiehet ovat siis toiminnallaan "haistattaneet pitkät" lapsiperheille, jotka näitä palveluja kaipaavat.

Todella röyhkeää!

----------------------------------

Tein tänään pe 1.8.2014 alla olevan kantelun oikeusasiamiehelle.

Lue kantelun liitteet seuraavista linkeistä:

Turun Sanomien artikkeli

Turun kaupungin tiedote


Turun kaupunki onneksi (ainakin osittain) myöntää virheensä tässä asiassa.

Asianosaisille tullaan myös hyvittämään viivästyneet maksut.


Lue lisää myös täältä: Turun Sanomien artikkeli Turun kaupungin tiedotteesta.

Kantelu on siis viivan alla:

----------------------------------

 

Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan seuraavan asian:

 

Asia: Kantelu koskien Turun kaupungin menettelyä mm. hyvän hallinnon noudattamisessa. Kantelu pohjautuu Turun Sanomien artikkeliin.

 

Taustaa: Luin netistä Turun Sanomien artikkelin. Laitan kyseisen artikkelin tämän kantelun liitteeksi. Kantelu koskee Turun kaupungin päätöstä lopettaa yksityisen hoidon kuntalisä lapsiperheiltä,

joille maksetaan vanhempainpäivärahaa. Lisäksi arvostelen sivistystoimialajohtaja Timo Jalosen toimintaa.

 

Turun kaupunki julkaisi myöhemmin asiasta tiedotteen (liitteenä) nettisivuillaan. Tiedotteen mukaan sivistystoimialan palvelujohtaja Vesa Kulmala teki virheellisen sopimuksen Kelan kanssa.

Hänen mukaansa asiassa oli tapahtunut inhimillinen virhe eli hän oli kirjannut väärän tiedon ko. sopimukseen. Hänen mukaansa kyseistä päätöstä ei ole edes tehty. Arvostelen siis myös hänenkin toimintaa.

 

1. Ensinnäkin virkamieheltä ja viranomaisilta edellytetään huolellisuutta. Tämä on lainsäädännössä hyvin selkeästi todettu. Inhimillisellä virheellä ei tällöin ole hirveästi merkitystä.

 

2. Artikkelissa todetaan, että palveluja tuottavat yritykset kuulivat päätöksestä vasta torstaina 31.7.2014 eli päivä ennen sen voimaantuloa pe 1.8.2014. Päätös oli artikkelin mukaan myös vanhemmille yllätys.

Hyvään hallintoon kuuluu sellainen toimintapa, että asianosaiset saavat tiedon päätöksistä ennen ns. mediatiedotusta. Ja vaikka kyseistä päätöstä ei olisi edes tehty niin virkailijoiden, jotka laittoivat ko. päätöksen kaupungin nettisivujen tiedotteisiin olisi ensiksi kuulunut antaa se asianosaisten tiedoksi. Heidän olisi siis pitänyt tiedostaa oikeanlainen toimintatapa. He toimivat siis väärässä järjestyksessä.

 

3. Artikkelissa todetaan myös, että Jalonen on vältellyt hänelle soitettuja puheluita. Virkamiehillä on myös yleinen opastus, neuvonta – ja vastausvelvollisuus. Jos näin on todella tapahtunut niin ei kyllä hyvä hallinto ole tältäkään osin toteutunut. Hän ei useista yhteydenotoista huolimatta suostunut edes kertomaan päätöksentekijän nimeä vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys jo heti kun päätös on asianosaisten käsissä. Hän sanoi kommentoivansa asiaa vasta maanantaina. Tämän hän ilmoitti tekstiviestillä. Kun asia kerran on julkista tietoa niin eikös toimittajien kysymyksiin tulisi vastata heti?

 

4. Artikkelissa todetaan siis sekin asia, että Turun kaupungin ontuileva tiedotus aiheuttaa ihmisille päänvaivaa. Hyvään hallintoon kuuluu myös asianmukainen tiedottaminen.

 

5. Pyydän tutkimaan myös muut mahdolliset lainvastaisuudet tässä asiassa. Mielestäni yllä oleva ei anna kovin hyvää kuvaa Turun kaupungin hallinnosta.

 

Liitteenä mainitsemani artikkeli ja tiedote.

 

Kunnioittaen:

 

Henri Autero

Vaasa